Lukemisia vaihdon aikana

Ennen vaihtoon lähtemistä murehdin monia asioita (suurinta osaa turhaan). Yksi näistä asioista oli se, että miten selviän, kun minulla ei ole suomenkielistä lukemista mukana. Minulle lukeminen on todella vahvasti äidinkieleen liittyvä asia: kaikista mieluiten luen suomeksi. No, mukaanhan ei tosiaankaan voinut raahata matkalaukullista suomenkielistä kirjallisuutta, joten oli selvittävä jotenkin ilman. Ja yllättävän helposti elo ilman suomenkielistä lukemista onkin sujunut.

Okei, ihan ensihätään ei tarvinnut löytää jotain korvaavaa lukemista, sillä sain syntymäpäivälahjaksi Riikka Pulkkisen uusimman (omistuskirjoituksella!), ja sen kyllä ängin matkalaukkuuni. Sitä lueskelin sitten ensimmäiset viikot täällä iltaisin säästellen aina kun vain jaksoin. Vieras on kieleltään erilainen verrattuna Pulkkisen aiempiin teoksiin: siinä on muun muassa tavujen toistamista erityisesti liikettä kuvattaessa. Teemat ovat Pulkkiselle tyypillisesti isoja ja vaikeitakin: vierauden tunteet, muukalaisuus, uskonnollisuus, itsensä kurittaminen. Pidin kyllä kirjasta, sen monista lonkeroista ja erityisesti pienen tytön tarinasta, mutta kokeileva kieli ei oikein purrut minuun, vaan se sai minut tuntemaan itseni jotenkin tyhmäksi. En oikein tajunnut, mitä se toi lisää tarinaan, mutta se on toki vain minun mielipiteeni. Totta pysyy edelleen lempparinani Pulkkiselta, mutta Vieras on kiinnostava sekin.


Vieraan jälkeen ei ollutkaan enää muuta suomenkielistä luettavaa kuin blogeja ja muuta nettisisältöä. Jotain olisi keksittävä, koska ilman iltalukemista en vain osaisi olla. Onneksi meille pidettiin kirjasto tutuksi -kierros, jolta bongasin lasten- ja nuortenkirjaosaston ja olenkin nyt lukenut saksaksi nuortenkirjoja. Totuuden nimissä minun on sanottava, että olen tähän mennessä lukenut saksaksi vain sellaisia kirjoja, jotka olen jo joskus aiemmin lukenut suomeksi, joten tapahtumat olen pääpiirteissäni tiennyt. Mutta paljon olen tapahtumista myös ehtinyt unohtaa. Yllättävästi saksaksi lukeminen on luonnistunut melko hyvin. Ihan kaikkia sanoja en tietenkään tiedä, mutta konteksti auttaa paljon, eikä jokaikistä sanaa ole ihan pakko ymmärtääkään. Tähän mennessä olen lukenut saksaksi Roald Dahlin Matildan ja Annika Thorin juutalaistytöistä Steffistä ja Nellistä kertovasta sarjasta kolme kirjaa neljästä, ja se viimeinenkin on ihan lopuillaan. Minusta aika hyvin 🙂

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s