En tahdo kuolla, en vain jaksa elää

Otsikko ei taaskaan viittaa omaan elämääni, vaan jo tutusti lukemaani kirjaan. Ann Heberleinin teos En tahdo kuolla, en vain jaksa elää on vimmainen ja rehellinen kirja. Siinä Heberlein kertoo avoimesti, millaista on elää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa. Hän kertoo itsemurha-ajatuksistaan, arjen hallinnan vaikeudesta ja kaikennielevästä ahdistuksesta, johon eivät tuo ratkaisua sauvakävely, porkkanamehu, haliminen ja mieltä kohottava kirjallisuus. Heberlein on hakenut useasti apua psykiatrisesta päivystyksestä, mutta hän on ehtinyt myös saada kolme lasta ja väitellä tohtoriksi. Ulkokuoresta päätellen hänellä menee hienosti, mutta ahdistus ei hellitä otettaan, vaikka välillä onkin ollut parempia kausia.

Heberleinin kirja on omakohtainen: hän kertoo ahdistuksestaan niin, että sitä kokematonkin voi saada jonkinlaisen käsityksen siitä, miten kauheaa sellainen ahdistus on. En tahdo kuolla, en vain jaksa elää ei tosiaankaan ole mitään kevyttä iltalukemista, vaan ahdistuksen kuvailua, itsemurha-ajatusten oikeutuksen pohtimista ja psyykkisistä sairauksista kärsivien puolustamista. Kirjan rakenne on samalla tavalla vimmainen kuin ilmeisesti kirjoittajansakin. Totta puhuen tekstiä oli välillä hankala lukea, koska Heberlein sanoo niin paljon niin pienessä tilassa. Hän myös käyttää paljon toistoa ja jonkin verran puhekielisyyksiä. Myös sulkujen runsas käyttö kiinnitti huomiotani. Kuvailisin tekstiä nimenomaan vimmaiseksi pohdiskeluksi omasta sairaushistoriasta ja oman ahdistuksen oikeutuksesta. Mukana on myös filosofista pohdintaa itsemurhasta.

IMG_3892

Pakko todeta lukukokemuksen jälkeen, että olen hyvin tyytyväinen omaan elämääni. Vaikken siis elä mitään kiiltokuvaelämää, ovat omat murheeni olleet varsin pieniä Heberleinin tuntemuksiin verrattuna. Ja kyllä, kirjasta voi saada jonkinlaisen kalpean käsityksen valtavasta ahdistuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, mutta en usko, että vieläkään ymmärrän täysin, millaista olisi elää Heberleinin sairauden kanssa. Mutta toivottavasti osaan lukukokemukseni jälkeen yrittää ymmärtää psyykkisesti sairasta ihmistä, jos ja kun hänet kohtaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s