Ne jotka jäävät

Tua Harnon Ne jotka jäävät voitti Pentti Saarikoski -palkinnon vuonna 2012, mutta minä sain sen vasta nyt luettua. Ne jotka jäävät kertoo sukupolvelta toiselle periytyvästä orpouden tunteesta, mutta myös siitä, miten tärkeää on tunnustaa sekä itselleen että muille, millainen ihminen oikein on ja mitä elämältään haluaa, sillä jos tämän jättää tekemättä, seuraukset voivat olla melkoisen surullisia.

Kirjan päähenkilö on Frida, joka on elämässään suuren päätöksen edessä. Fridan suvun menneisyyttä varjostavat miehet, jotka lähtivät. Fridan isoisä Poju kiersi maailmaa, otti vaimon toisensa jälkeen ja jätti reittinsä varrelle useita perheiden raunioita. Fridan isä oli päättänyt olla toisenlainen kuin isänsä Poju. Jonkin aikaa tämä onnistuikin, mutta sitten isä katosi ensin omaan mieleensä, sitten kokonaan. Frida kantaa mukanaan suvun levottomuutta, kaipaa paljon yksinäisyyttä, mutta hän ei halua osaksi samaa historiaa. Fridan mies Emil toivoo lasta, mutta Fridaa epäilyttää, miten ikinä selviäisi lapsen kanssa, normaalissa perhe-elämässä, kun oma tausta on niin rikkinäinen.

Harnon kirja koostuu kolmesta tarinasta, jotka lopussa yhdistyvät. Frida kelaa sukunsa historiaa läpi yrittäessään päättää, mitä oikein haluaa. Hän pohtii niin pojun kuin oman isänsäkin vaiheita, ja kertaa isän ja isänisän tarinoiden rinnalla omaa historiaansa. Yksi tarinoista koskee Emilin ja Fridan yhteistä historiaa. Nämä eri tarinat erottuvat hyvin toisistaan, enkä minä ainakaan mennyt sekaisin, vaikka huonosti toteutettuna tämä ratkaisu olisi varmasti saanut lukijan hämilleen. Tärkeä osa kirjassa on myös Leonard Cohenin kappaleilla, jotka rytmittävät isän tarinan vaiheita, mutta myös Fridan omia kokemuksia.

IMG_4365

Tätä kirjaa lukiessani kääntelin taas sivujen kulmia, kun kohtasin jotakin erityisen puhuttelevaa, tosin tällä kertaa vain kahden sivun kohdalla. Vaikka Ne jotka jäävät on paljolti sukutarina, minun huomioni ovat yksittäisen ihmisen näkökulmia kirjassa. Pojun äidin Sirin kohdalla puhutaan paljon siitä, miten hän ”sijoitti elämänunelmansa jonkun toisen harteille”. Periaatteessa sanoma on vanha tuttu: ei kannata odottaa, että joku toinen tulee ja toteuttaa haaveesi, vaan pitää toimia itse. Harno on vain osannut ilmaista sen runollisen kauniisti: ”Sillä Siri sijoitti elämänunelmansa jonkun toisen harteille, ja kun ihminen tekee näin, on se yhtä kuin leikkaisi viipaleen sielustaan ja heittäisi sen huolettomasti sillalta mereen. Tämän jälkeen ei ole koskaan enää kokonainen, ja kun on tehnyt yhden reiän sieluunsa, reikä laajenee, ja mitä tyhjempi ihminen on sisältä, sitä hanakammin hän vaatii huomiota ulkopuolelta.” (s. 41)

Toinen hiirenkorva on sivulla 154. Siinä kerrotaan siitä, miten Fridan isä ja äiti tapasivat, ja miten isä antoi elämänsä äidin käsiin, päätti haluta perheen, eikä kuunnella sisällään olevia unelmia ja toiveita. Itseään ei kuitenkaan voi paeta ikuisesti: ”Isä koetti paeta runoilijaa, mutta ei sisällä olevaa voi paeta. Omaa päätään kantaa harteillaan kaikissa maissa, kaikkialla läsnä samat ajatukset ja pelot.”

Samalla sivulla puhutaan myös siitä, miten isä kuvitteli voivansa saada kaiken: perheen ja pysyvyyden, musiikin ja keikat, toteuttaa kaikki toiveensa. Harno kirjoittaa: ”Sinä todella ajattelit, että kaiken voi saada.” Isä ei kuitenkaan onnistu. Itse jäin pohtimaan tuota kaiken saamista. Elämähän on täynnä valintoja, ja jo lähtökohtaisesti kun valitsee jotakin, jättää valitsematta sen toisen vaihtoehdon. On nykyajan ihmisen höttöharhaa, että kaiken voisi saada. Jos valitsee perhe-elämän, on luovuttava aiemmasta vapaudesta. Jos päättää matkustella, asua jonkun aikaa yhdessä maassa, muuttaa sitten toiseen ja taas jonkin ajan päästä muualle, voi tuntea olonsa juurettomaksi. Ehkä onkin tärkeää, että valitessaan tuntee valitsevansa sen paremman vaihtoehdon, koska kaikkea ei tosiaankaan voi saada.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s