Vastikään luettua

Olen parantumaton lukutoukka ja pakollisten tenttikirjojen lisäksi minulla on lähes aina jokin muu kirja kesken. Ajattelin esitellä viimeaikaisten lukemisteni helmet, ehkäpä joku muukin innostuu niistä. Chimamanda Ngozi Adichien novellikokoelma Huominen on liian kaukana sattui silmääni kirjaston bestseller-hyllystä kuin tilauksesta, sillä olin jo kirjakaupassa haahuillessani kiinnittänyt huomiota tähän uutuuteen. Novellien tunnelma on kaihoisa, kieli kaunista ja yksinkertaista. Afrikka tulee novelleja lukiessa lähelle, havahduinkin lukiessani tajuamaan, kuinka stereotyyppisiä käsitykseni Afrikasta ja siellä elävistä ihmisitä ovat. Näitä novelleja voisi varmasti lukea uudelleen monen monta kertaa ja löytää jokaisella lukukerralla jotakin uutta. Kannattaa ehdottomasti lukea.Toinen viime aikojen löytö on suomalainen kirjailija Petri Tamminen, jonka novelleja luimme joskus lukiossa. Tammisen Muita hyviä ominaisuuksia kolahti minuun erityisesti. Tamminen käsittelee kertomuksissaan omia ominaisuuksiaan, joista ujous nousee hallitsevaksi. Kertomukset ovat hauskoja, mutta herättävät myös ajatuksia yhteiskunnastamme ja ihmisten vuorovaikutuksesta. Eräs Tammisen huippulauseista päätyi kalenteriini ja ansaitsee mielestäni tulla kirjatuksi tännekin.Virke kuuluu näin: ”Päätökset eivät vaikuta ujouteen, ei mikään vaikuta, ujous ei katoa, enintään se kuluu niin kuin kuluvat kiviset portaat.” (Petri Tamminen, Muita hyviä ominaisuuksia, s.21). Tähän minulla ei olekaan enää mitään lisättävää.

Jätä kommentti